sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Miksi olen kateellinen Saara Aallolle?

Kuka nyt ei tänäpäivänä tietäisi kuka on Saara Aalto. Moni tietää niinkin hyvin että tuntuu kuin korvat tai silmät räjähtäisivät joka kerta kun uudestaan ja uudestaan jostain kuuluu tai näkyy se nimi. Ehkä olisin erilainen nuori jos kirjottaisin tänä päivänä jostain muusta, oikeastaan ihan mistä tahansa, kuin Saara Aallosta. Mutta en aio olla. Vaan aion kirjottaa Saarasta.

On muutama asia joita en ole tämän Saara-hypetyksen aikana oikein ymmärtänyt. Viime kesänä yritin houkutella kavereitani Kumpulan Kyläjuhlille, koska siellä esiintyi Katri Helena. Aika moni vastasi että emmä jaksa sitä tulla kuuntelemaan. Emmä välitä Katri Helenasta. Ei hyi mitään Katri Helenaa. Vain Elämää -kaudella ihailin suuresti Suvi Teräsniskan lauluääntä. Moni sanoi että ää, Suvi on aika tylsä. Onhan sil ihan kiva ääni mut emmä sillee tykkää. Taikapeilin keikoilla oon aina eturivissä kun moni muu mutruaa että ää eihän niil oo ku yks biisi. Olihan ne joskus ihan hyvii mut emmä niit jaksa.

Eikä siinä. Ei tartte tykätä. Ei ole käynyt mielessäkään sanoa, että ootte vaan kateellisia.

Mä olen seurannut Saara Aallon uraa Talentista asti. Taisin jopa tykätä siitä Talentissa vaikka tykkäsinkin voittajasta enemmän. Saara on esiintynyt monessa musikaalissa, mitkä oon nähnyt. Oon jonkinasteinen Euroviisu-fani ja Saara on tuttu siten myös Euroviisukarsinnoista. Mä olen kuullut ja nähnyt sitä paljon. Mutta ei vaan iske. Ja kun mä sanon sen ääneen, mä olen kateellinen. Suomalaiset on just niin negatiivisia, aina pitää vaan hakea niitä huonoja puolia. Täh?

Mä toivoin ihan ehdottomasti Saaralle menestystä ja oon sitä mieltä että on tosi hieno juttu miten pitkälle se pääsi ja olisin suonut Saaralle voiton. Mä en toivonut sille kisan aikana yhtään mitään pahaa. Siitäkään huolimatta ettei sen laulaminen, lauluääni, esiintyminen, lavakarisma tai persoona iske muhun. Onhan se kuitenkin "meidän Saara". Mua itseasiassa nauratti se kun Saaran manageri/avopuoliso selitti miten paljon me on tehty ja me sitä ja me tätä. Ihan takuulla siinä on iso tukijoukko takana jotka on tehneet töitä menestyksen eteen, mutta kyllä se Saara oli joka siinä kisassa oli. Ei Saara ja Saaran tukijoukko.

Mä ymmärrän täysin joidenkin ihmisten vihamielisen asenteen esim Facebookin keskusteluissa Saaraa kohtaan. Jos lehdessä kymmenen ensimmäistä otsikkoa on tyyliin: 1. Saara kisaa tänään voitosta 2. Saaran asuvalinta illan finaaliin 3. Voiko Saara voittaa? 4. Saara uskoo voittoonsa 5. Saara kävi kakalla jne. niin ei ihmekään että menee överiksi. Muistelin eilen illalla aikaa ennen internettiä kun luettiin uutiset lehdestä. Maanantain lehdessä oli yksi uutinen. Tiistain lehdessä oli hyvällä tsägällä toinen uutinen samasta aiheesta. Ja that's it. Ei ollut kymmentä peräkkäistä uutista siitä onko Saaran mekko sininen vai keltainen vaiko ehkä sinikeltainen ja mitä mieltä mekosta on Vladimir Putin. Eihän se Saaran vika ole tietenkään. Se on median vika.


Toinen asia mitä en ymmärrä on suomalaisten tarve selitellä. Miksi kävi näin. Miksi Saara ei voittanutkaan. Mä eilen yöllä selasin ihan vaan muutaman keskustelunpätkän ja löysin jo ne yleisintä kolme syytä miksei voittoa tullutkaan.1. Britannia ei halunnut äänestää ei-brittiä. (Kumma kyllä ne oli äänestäneet sitä monta kertaa aiemmin ja lauantain tulosten perusteella Saara olisi voittanut) 2. Saara on seksuaalivähemmistön edustaja ja konservatiivinen Britannia ei hyväksynyt sitä. (Koska sehän tunnetusti vaikuttaa sun laulamiseen ja esiintymiseen kenen kanssa hässit eikä Britanniassa ole koskaan tunnetusti hyväksytty homoseksuaaleja laulajia. Pus Elton John <3) 3. Itseasiassa kakkossija avaa Saaralle paljon enemmän ovia, joten parempi ettei voittanut, kakkossijaahan tässä haettiin. (Kyllä. Aina kilpailuissa kakkossija on se mitä haetaan. Sen uskomme kaikki.)

Mitä jos vaan tällä kertaa parempi voitti? Ja paremmalla tarkoitan sitä kumpi sai enemmän ääniä. Mitä jos vaan oliskin käynyt niin?

Oli miten oli, toivon sydämestäni Saaralle pelkkää hyvää. Kakkossija on oikeasti uralle ehkä parempi kuin voitto, joten hopee ei oo häpee. Onnee Saara. En ehkä osta sun levyä mut en silti oo kateellinen. Make your dream come true!