Tiijätkö sen tunteen?
Minä tiedän. Menossa on kolmaskymmeneskolmas kesäni. Jos ei kouluaikojen pitkiä kesälomia lasketa mukaan, niin tulossa on yhdeksäs kesälomani. Ja joka kesä kaava on tismalleen sama.
Ensin odotetaan lomaa. Kesäloman odotus alkaa aktiivisesti joulun jälkeen. Viime vuonna se alkoi tosin jo marraskuussa, koska mulla oli masterplan, jonka suunnittelu vaati hivenen enemmän aikaa kuin normaalin kesäloman suunnittelu. Alkuvuosi on aikaa tutkia lomakohteita, tehdä listoja mitä haluaa tehdä, etsiä nettikaupoista uusia kesävaatteita, hankkia kesäkuntoa (joskaan tätä en koskaan vielä ole saavuttanut, ehkä ensi kesänä sitten?), haaveilla ja unelmoida maailman parhaasta kesästä täynnä hellettä, aurinkoa, rokkenrollia ja rakkautta. Helen Hoffnerin Summer of Love repeatille soimaan, täältä tullaan kesä!
Maalishuhtikuussa alkaa sitten kesälomien päättäminen työpaikoilla, joten silloin alkaa selvitä paitsi koska tämä vuoden huippukohta on, ja toisaalta myös että kenen kanssa mä ne kaikki kreisit kesäjutut teen, eli kenellä on samaan aikaan loma kuin mulla. Ai ei kellään? No mutta toisaalta kesällä ihmiset on iloisia ja sosiaalisia, voin kulkea yksin rannasta rantaan ja terassista terassille ja löytää uusia kesäihmisiä elämääni. Vaikka olen ujo ja arka lapsi, niin kesällä on helppo tutustua ihmisiin, menet vaan paikalle ja sulla on kymmenen uutta ystävää välittömästi.
Paria viikkoa ennen alkaa laskeminen. TJ 9. Onhan matkat jo varattu? TJ 7 Onhan sortsit jo kaivettu esiin? TJ 5, onhan auto jo tankattu ja pakattu? TJ 3, onhan skumppa jo kylmenemässä? TJ 2, onhan aurinkorasva jo levitetty? TJ 1, hengitä. TJ 0. BOOOOOOOOOOM!
Ja sitten sitä lähtee töistä, tunnin etuajassa koska LOMALOMALOMALOMALOMALOMA, matkaat bussilla kotiin ja katsot kuinka vesisade tippuu pitkin bussin ikkunaa. Ja sä meet kotiin ja laitat taas sen Summer of Loven soimaan ja tanssit pitkin yksiötäsi. LOMALOMALOMALOMALOMALOMALOMA. Ja sitten. Sitten sitä voisi vaikka levätä hetken aikaa. Ehkä siivota. Lähteekö kukaan terassille? Ai siellä sataa edelleen. En mä sinne yksin kyllä viitsi mennäkään. Ei se haittaa, onhan lomaa vielä jäljellä.
Ja ennen kuin huomaatkaan niin se on ohi. Joko sä olet varmistanut ettei sekuntiakaan kesästä mene ohi ja viipottanut eessuntaassun sellaista kyytiä että olet loman jälkeen entistäkin väsyneempi. Maanantaina Linnanmäki, tiistaina Särkänniemi, teskiviikkona Ranuan eläinpuisto, torstaiperjantai Ruotsin laivalla, lauantaina mökille ja sunnuntaina jo kotio sieltä ettei loma mene pelkäksi mökillä makaamiseksi. Tai sitten sä et ole tehnyt mitään. Ja kun yhtenä päivänä katsot kalenteriasi ja tajuat että työt alkaa huomenna, sä mietit että mitä tässä tapahtui. Kreisikesä 2015. Summer of Love ja rokkenrollia. Missä ne oli?
Ja sitten sä palaat töihin ja ajattelet että noh, ensi kesänä sitten. Kreisikesä 2016. Paras kesä EVER!!!
Mä rakastan kesää yli kaiken. Mutta jos joku kysyy että mikä on mun suosikkivuodenaikani, vastaan aina kevät. Koska parasta maailmassa on odottaa jotain saapuvaksi. En ole ihminen joka elää hetkessä, tässä ja nyt. Elän aina tulevassa tai sitten menneessä. Rakastan suunnitella ja odottaa, rakastan myös muistella. Olipa upea kesä, saisipa sen takaisin. Vaikken tehnytkään mitään.
Kesäloman alkamiseen on tätä kirjoittaessa TJ 4. Tilasin helteetkin alkamaan silloin. Olkaa hyvä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti